Blogi

joonas.heiskanen, 18.10.2010

Ennen kuin alatte lukea tätä blogikirjoitusta, teidän on syytä tietää kaksi asiaa. Ensinnäkin tätä kirjoittaessa istun maanantaina lähes tyhjässä junan vaunussa matkalla Kuopiosta Helsinkiin. Toisekseen tämä on elämäni ensimmäinen blogikirjoitus. Olen tuottanut opiskeluiden ja työhistoriani aikana, jos jonkin moista kirjallista ulosantia, mutta blogi on vielä vieras aluevaltaus. Niin ja unohdinko mainita, että kello näyttää kallistuneen juuri varttia yli neljän… siis aamulla.

Vielä hieman rapiat neljä tuntia sitten silittelin kragaani ja kauluspaitaani Jollas kuosiin. Siihen väliin vielä noin kolme tuntia unta, pikainen aamupala, vaimon hätistely sängystä sekä kyyditys juna-asemalle. Tässä siis nyt istuskelen enemmän ja vähemmän nollat taulussa, katseen harhaillen välillä junan ikkunan ja näyttöpäätteeni välillä. Kaikesta päätellen voisi päätellä, että voisin olla jopa hieman väsynyt… mutta vielä mitä.

Taisin mainita aiemmin, että neljä tuntia sitten silittelin kragaani ja paitaani Jollas kuosiin. Se tarkoittaa, että koko tämä viikko on jälleen pitkästä aikaa omien trainee kollegoiden iloista jälleen näkemistä, kiinnostavia luentoja, merenranta maisemia, ranta saunaa sekä loistavaa ruokaa. Mitä muuta voisi oikea S-trainee toivoa. Jollas jakso katkaisee mukavasti arkisen aherruksen osuuskaupassa ja laittaa pienet harmaat aivosolut taas virittäytymään uusiin ulottuvuuksiin. Samalla Jollaksessa käytävät aiheet, tehtävät sekä luennot antavat eväitä omaan arjen tekemiseen ja auttavat lähestymään työhön liittyviä asioita avain uudesta näkökulmasta.

Tästä Jollas jaksosta tekee vielä aivan erityisen keskiviikkoinen tuuttori-ilta. Selko kielellä tämä myös tarkoittaa sitä, että koulutusohjelmamme alkaa olla hyvää vauhtia puolessa välissä.  Näin ollen jokaisen s-traineen oma tuuttori osuuskaupasta tulee päiväksi jollakseen mukaan keskustelemaan yhdessä meidän kanssa koulutusohjelmamme tähänastisesta edistymisestä. Lisäksi esittelemme koko ryhmälle kuinka olemme startanneet omat projektityömme ja kuinka jatkamme ohjelmassamme tästä eteenpäin. Illalla vedän puolilta öin toivottavasti suoraksi saamani kragan ja kauluspaidan ylleni ja suunnistan kulkuni perinteiselle tapaillalliselle tuuttoreidemme kanssa.

Pienestä väsymyksestä huolimatta todella hieno työviikko edessä siis…

Joonas

S-trainee, Osuuskauppa PeeÄssä

Avainsanat:
Kategoriat: Blogi | Kommentteja (0)

Oili, 15.10.2010

Kaksi kuukautta on kulunut sitten viime näkemän reippaiden ja aktiivisten S-Trainee01 -opiskelijoitteni kanssa. Viimeksi nähtiin Turussa kaksipäiväisen osuuskauppavierailun merkeissä ja kuulumisten vaihto jäi jakson tiiviin ohjelman takia vähiin. Ensi maanantaina Jollaksessa alkavan viidennen lähijakson lähestyessä ajatukseni alkavat kääntyä yhä enemmän muista valmennuksistani ja valmennusryhmistäni traineihin. Mitähän heille kuuluu? Mitähän kaikkea heille on elokuun jälkeen tapahtunut? Muutamaa sähköpostia ja satunnaista kohtaamista lukuun ottamatta en ole nimittäin opiskelijoista juuri kuullut tässä välissä. Onneksi sentään jotkut traineista ovat lähettäneet minulle arviointeja harjoittelupaikoistaan. Niitä on aina ilo lukea, koska palautteet ovat yleensä poikkeuksetta hyvin myönteisiä. On kunnia saada olla näin fiksun ja nopeasti uusia asioita omaksuvan porukan vetäjä!

Tänään työpäivääni on mahtunut itse asiassa aika paljon S-Trainee-koulutusohjelmaan liittyvää tekemistä: olen lukenut aina yhtä mielenkiintoisia traineiden oppimistehtäväraportteja ja hoitanut helmikuisen Euroopan opintomatkan järjestelyjä. Paljastan opintomatkakohteen traineille ja tutoreille ensi viikolla tutoriltapäivässä – toivottavasti kelpaa! Muistan vieläkin viime syksyltä edellisen ryhmäni opiskelijoiden iloiset ilmeet, kun paljastin heidän opintomatkakohteekseen Barcelonan.

Innolla odotan siis tulevaa työviikkoani ja kaikkea, mitä traineiden kanssa pääsen kokemaan. Monenlaista mielenkiintoista aihetta mahtuu taas lähijakson ohjelmaan ja vaara piilee, että sitä oppii itsekin jotain siinä sivussa…

Saara Uusitalo, koulutuspäällikkö, Jollas Instituutti
S-Trainee01 -koulutusohjelman vetäjä

Avainsanat:
Kategoriat: Blogi | Kommentteja (0)

Oili, 6.10.2010

Ja sitten kuulumisia aurinkoiselta Pirkanmaalta.
Ensimmäiseksi aamulla tapasin S-trainee -kollegani , jonka kanssa työstämme parhaillaan projektityötä. Projektityö on siis opintojemme lopputyö. Haastattelimme aamupäivällä myös taloushallinnon asiantuntijaa, jolta saimme hyviä vinkkejä ja ajatuksia työmme kirjoittamiseen. Tätä projektia työstäessä ihaninta on se, että pääsee oikeasti tekemään jotakin todella tarpeellista ja myös aidosti haastavaa.

Palaverista kiiruhdin Tampereen keskustaan hotelliin. Oma tuttu market-toimiala on saanut väistyä kahdeksi viikoksi, ja olen hypännyt ihan uuteen maailmaan hotellityötä tutkailemaan. Parin ensimmäisen päivän aikana olen päässyt seurailemaan vastaanoton monipuolista ja vaihtelevaa työtä, ja seuraavaksi vaihdan päälleni kerroshoitajan työasun.

Huomenna ehdin aamulla puunata puhtaaksi muutaman hotellihuoneen, ja sitten onkin jo aika porhaltaa yliopistolle S-trainee -ständille. Ständillä pääsen muiden traineden kanssa vastailemaan koulutusohjelmaan liittyviin kysymyksiin ja vakuuttamaan teidätkin siitä, että tälle polulle kannattaa pyrkiä! :)

Sanni
Pirkanmaan S-trainee

Avainsanat:
Kategoriat: Blogi | Kommentteja (0)

solidadmin, 6.10.2010

Korkataanpa tämä blogi kertomalla S-traineen tiistaipäivästä täällä Lahdessa.

Aivan tavallinen eilinen työpäivä ei ollut, mutta tuleepa ainakin kuva siitä, millainen on astetta tapahtumarikkaampi päivä ainakin täällä Hämeenmaalla.

Päiväni alkoi kahdeksalta Vesijärven Auton (Hämeenmaan autokauppa) neuvottelutiloissa erään toimiryhmän kokouksella. Aamukahveja santsattiin aika monta kertaa, mutta asioissa päästiin myös eteenpäin. Palaverissa vierähti kolmisen tuntia, jonka jälkeen suunnistin kohti Launeen Prismaa, jossa olen tällä hetkellä töissä. Tämän Prisman eri osastoja kierrän viisi viikkoa. Niistä jäljellä on enää puolisentoista. Nyt häärään urheiluosastolla.  Lounaan jälkeen olisi tarkoitus vaihtaa jakkupuku siihen tuttuun vihreänsävyiseen univormuun ja painua loppupäiväksi osastolle purkamaan kuormaa.  Ohjelma muuttuu, kun minulle selviää, että ainoa sopiva aika Prismojen johtajan haastatteluun on samainen iltapäivä. Haluan haastatella häntä kuullakseni hänen näkemyksiään minua askarruttaviin teemoihin koskien Prismoja. Kipinkapin siis kertomaan muutoksesta nykyiselle lähiesimiehelleni, urheiluosaston myyntipäällikölle. Uusi aikataulu sopii myös hänelle, hieno juttu.  Sitten äkkiä pohtimaan vielä tarkemmat haastattelukysymykset, jotta kulman takaa tullut tapaaminen hoituu mallikkaasti.

Haastattelun jälkeen matka käy reippaasti pukuhuoneeseen ja takaisin ruotuun osastolle, jonne saavun juuri kun kokonainen hyllylaiva on siirretty uuteen paikkaan. Äh, en sitten ehtinyt siihen mukaan. Pääsen kuitenkin siirtelemään pyöriä, grillejä ja lehtipuhaltimia uusille paikoille asiakaspalvelun lisäksi.
( Ja pakko muuten mainita, että huomenna pääsen kokoamaan lehtipuhaltimen malliksi asiakkaillemme! Kyllä nolottaa, jos yksi blondi DI ei saa sitä härpäkettä kasaan. Launeen väki tekee varmaan jo pitkävetoa asiasta.)
 
Neljältä pääsen töistä ja suuntaan kotiin. Aikaa ei jää oleiluun, sillä minun pitää jo ennen kuutta tavata Isku-areenalla työporukkaamme. Olemme nimittäin menossa katsomaan Pelicans-TPS-peliä.  Kotiyleisö tuulettaa, kun pelin ainoa maali survotaan TPS:n maaliin. Kiltti kollega heittää kotiovelle ja kello on jo yhdeksän. Illalla meseilen toisen ryhmämme S-traineen kanssa – enää pari viikkoa viidenteen Jollas-lähijaksoon, jolloin näkee taas koko meidän vuoden 2010 S-traineeryhmän. Ei malttaisi millään odottaa.

Varpu
Hämeenmaan S-trainee

Avainsanat:
Kategoriat: Blogi | Kommentteja (0)